Tuleva viikko näyttää tältä: 

Ma: iltavuoro, lapsen karate 19-20; muistuta isää ja lasta tästä

Ti: aamuvuoro, lapsen terapia 14- 14.45, miehellä iltatilausuus töiden puolesta

Ke: aamuvuoro, lapsen lääkäri 15-16

To: jopa vapaapäivä.. ;) Kuopuksen kanssa kotona <3 Lapsella uintia koulussa; muista katsoa että uimakamat ovat mukana.  Illalla 17.15 - 18.15 lapsen karate.

Pe: aamuvuoro, lapsella iltapäiväkerhossa nyyttärit; muista viemiset...

Viikonloppuna miehellä sovittu ja mieluinen meno joten vietän viikonlopun lasten kanssa.  

La: vapaa, varmaankin uimahallireissu tiedossa. 

Su: iltavuoro

Tällä(kin) viikolla on lapsen terapiaan liittyen kaksi menoa joista olen joutunut töistä pyytämään vapaata tai vain lähtemään aikaisemmin töistä.... Syksyllä aloitin kurssin jonka kustannuksiin osin työnantaja osallistuu, mutta saan käyttää omaa _vapaa-aikaani_ kurssipäiviin.. Kurssi kestää huhtikuulle. Keväällä lupauduin iltapäiväkerhon hallitukseen ja hoidan lapsirekisteriä, johon kuuluu kuukausittain kokous ja muutamia tehtäviä omalla vapaa-ajalla. 

Ajoittain tuntuu, että jotain on liikaa. Mistään en halua luopua, mutta miten tästä selviytyy? Seuraavilla viikoilla on myös kuopukseen liittyviä 'ylimääräisiä' menoja. Ehkä ainut helpotus on se, että teen vuorotyötä ja töistä ei tarvitse olla pois näiden menojen vuoksi.. paitsi nyt tulevana tiistaina on pakko...

Miten sellaiset vanhemmat jotka tekevät arki 8 - 16 työtä järjestävät palaveri ja muut lapsiin liittyvät menonsa? Etenkin jos ne ovat viikottaisia?

Yhtään en enää ihmettele, että puhutaan ruuhkavuosista. Mutta minusta tuntuu, että meillä on vähän liian ruuhkaista näiden menojen suhteen... 

Kuka voisi kellot seisauttaa?!?!?

Vuosi sitten kävimme tutkimusjaksolla perheneuvolassa esikoisen kanssa. Tutkimuksen tuloksena oli se, että meillä asuu lahjakas lapsi jolla on auktoriteettiongelma sekä ongelmia tunteiden käsittelyssä. Hänelle suositeltiin yksilöterapiaa ja oli päädytty musiikkiterapiaan. Odottelujen jälkeen esikoinen pääsi tutustumisjaksolle erään terapeutin luo.

Samoihin aikoihin ongelmat kärjistyivät esikoulussa. Lapsesta tehtiin lastensuojeluilmoitus -toisaalta  toiveena kai terapian aloittamisen nopeutuminen.  Lapsen käyttäytymisen vuoksi Sujuvasti kouluun-työryhmä päätyi ehdottamaan, että lapsemme menisi erityisluokalle. Meitä vanhempia kuultiin ja erityisopetuspäätös on tehty toisen luokan kevääseen. Tosin, jos näyttää siltä, niin lapsi siirretään mahdollisimman nopeasti normaaliin luokkaan....

Mutta ne tunteet keväällä?! Erityisluokkaan? Vaikka itsekin työskentelen erityislasten kanssa ja tiedän, millaista nykyään opetus ja ryhmät näillä luokilla on. Ensimmäisenä pintaan tulivat muiston omalta yläaste-ajalta ja sen ajan 'erityisluokkalaisista'. Että sellaiseenko meidän lapsi... Syksyllä koulun alettua olivat ajatukset hyvin pinnassa ja lapsen ensimmäisten päivien kokemus toi olon, että valitsimme väärin.. Vaikka todellisuudessa tiesin jo etukäteen, että jos koulu alkaa normaaliluokalla ja siellä tulee ongelmia, niin kouluun meneminen tulee olemaan todella vaikeaa. 

Nyt syksyn lähentyessä loppuaan olen todella tyytyväinen päätökseemme. Koulu sujuu hyvin ja lapsi lähtee kouluun mieluusti. Ja opettaja pystyy huomioimaan pojan yksilönä ja saa haastellisia tehtäviä, ettei kyllästymistä kouluun ole tullut. 

Musiikkiterapiakin osoittautui hyväksi valinnaksi. Lapsi sai HUS:ilta rahoituspäätöksen terapialleen ja näillä näkymin lapsi käy siellä ainakin ensi vuoden elokuuhun saakka. Toivottavasti pidempäänkin. :)

Mutta ovatko nämä asiat liian henkilökohtaisia julkaistavaksi. Vai auttaisiko, kun saisi kommentteja muualta ja uusia näkökulmia omaan pieneen piiriin ja ajatusmaailmaan.

Joskus lapsista haaveillessa mielikuva oli varmasti se, että lapset ovat terveitä, perhe onnellinen jne.

Lasten synnyttyä asiat olivat hyvin ja ovat toki vieläkin, mutta se mielikuva on romuttunut.

Ajatukset harhailevat ja kyselevät mikä on normaalia, mikä tuo onnellisuutta, mitä se terveys on?

Vanhemmuuden polkua tässä kuljetaan, mutta oma polku on aika kivinen. Olinkon koskaan ajatellut, että jospa olenkin kahden erityisen lapsen äiti.  Kahden niin rakkaan, mutta erityistä huomiota vaativan lapsen vanhempi. Osaanko, jaksanko, olenko jotain tehnyt väärin, pystynkö. Itsekkäästi vielä sekin, että uskallanko surra sitä että oma haave ja toive ei toteudukkaan. 

Elvyttelen tässä nyt rauhassa ja annan happea. 

Eteenpäin mennään. 

Ohjeen löysin Yhteishyvän Ruokamaailma lehdestä. Ohjeen löydät myös täältä. Mustaherukat korvasin mustikoilla, niitä kun löytyy omasta pakastimesta.

Kesäkuun alussa juhlimme perhepiirissä Äitimme syntymäpäiviä. Juhlapöytään tein Mansikkahyytelökakun jonka ohjeen näin Pirkassa. Ohje löytyy myös täältä.

Meillä rutiineihin kuuluu iltapala, iltapesut ja omiin sänkyihin meno. Siellä sitten joko luetaan, kuunnellaan satu cd:tä, lauletaan tai ollaan vain hiljaa.

Eilen huomasin hyllyssä rentoutumis-cd:n. Päätin kuunnella sen läpi illalla kun lapset ovat sängyissään.

Ahtauduin kuopuksen sänkyyn, joo on hieman liian pieni (tai olen hieman liian iso!) siihen sänkyyn toiseksi. Cd:n alkaessa kehoitettiin ottamaan rento asento ja tilaa ympärille, joo joo... Heiluttelemaan käsiä ja hengittelemään sisään ja ulos. Onneksi hengittäminen onnistui. Käsillä kokeiltiin masun päältä kun maha liikkui hengityksen mukana.

Aina ei tule ajatelleeksi että suomenkieli on ihmeellistä ja rikasta. Onneksi lapsi ( pian 4v) osaa kysyä mietityttävät kysymykset..

'Äiti, mikä on vartalo?'- kun kehoitettiin laittamaan kädet vartalon viereen.

'Äiti, missä on alusta?' - neuvottiin ottamaan hyvä asento alustalla.

Voin vain kuvitella pienen miehen  päässä pyörivät kysymykset, kun täti cd:llä puhui välillä myös kehosta.... 

Raaka-aineet
2  valkosipulinkynttä  
1  iso sipuli  
1 rkl öljyä  
7 dl vettä  
500 g paseerattua tomaattia  
1 kpl kasvisliemikuutio  
1 tl sokeria

0,5 tl pippuria  
1 tl timjamia  
1/4 tl chiliä  
4  paahtoleipää  
100 g hovi-juustoa  
 
Ohje, 4 annosta
Leikkaa sipulit kuutioiksi.
Laita kattilaan öljy ja kuullota sipulikuutiot ja murskatut valkosipulinkynnet siinä.
Lisää vesi, paseerattu tomaatti ja mauseet. Sekoita.
Leikkaa leivät kuutioiksi ja lisää ne keittoon. Sekoita.
Anna kiehua hiljalleen n. 15 min.
Lisää tuorejuusto. Sekoita.
Anna keiton vielä kuumentua n. 3 min.
Tarjoile.

Sain vinkin toiseenkin tomaattikeittoon, Maailman paras tomaattikeitto.  Tästä piti erityisesti mies. Kai se on tuo liha ;) mikä miehen tiellä pitää...

Tomaattikeitto

2 tlk tomaattimurskaa
1 pkt pekonia
1 iso sipuli
1 lihaliemikuutio
valkopippuria
(suolaa)
2 dl kermaa


*Laita tomaattimurskat kattilaan ja ruskista pannulla silputtu sipuli ja pienitty pekoni. Lisää sipulit ja pekonit kattilaan.

*Lisää kattilaan lihaliemikuutio ja valkopippuri sekä tarvittaessa suola.

*Anna porista hiljalleen KAKSI TUNTIA, jos lyhennät keittoaikaa ei keitosta tule ollenkaan niin maukas…

*Lisää kerma ja kiehauta nopeasti.

Tänään kokeilin keittoa, johon tuli maapähkinävoita. Sitä kun sattuu löytymään tuolta jääkaapista melkein korkkaamaton purkki. Ohje Maapähkinäkeittoon löysin täältä.

Maapähkinäkeitto 
(4:lle) 

2rkl maapähkinäöljyä tai voita 
runsas 1 dl silputtua sipulia 
3 dl varsiselleriä ohuina suikaleina 
9 dl kanalientä 
2 ¼ dl maapähkinävoita 
2 dl kermaa 
¼ tl cayennea 
½ tl suolaa 
mustapippuria 

koristeluun maapähkinärouhetta 

Paista vihannekset rasvassa pehmeiksi (ei ruskeiksi) paksupohjaisessa kattilassa. 
Vatkaa kanaliemi, maapähkinävoi ja kerma. Kiehauta ja anna kiehua hiljalleen koko ajan vatkaten, kunnes soppa on tasaista ja paksuuntuu. Lisää cayenne ja kiehuta vielä pari minuuttia. Mausta, koristele ja tarjoile.

Tein keiton kyllä puolikkaalla annoksella, ihan varmuuden vuoksi jos ei se maistukkaan  perheelle.  Keitto oli todella  hyvää! Aion seuraavalla kerralla tehdä keitosta ruokasampaa ja lisätä broileria sinne ja myös kasviksia.

*Lisäys*

Olen aiemmin testannut Yhteishyvän mukana tulleen ruokamaailma-lehden innoittamana Päärynäistä punajuurikeittoa.

2 annosta
450 g keitettyjä ja kuorittuja punajuuria
1 pieni sipuli
1 päärynä
1 rkl öljyä
5 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 prk (250 ml) soija- tai kaurakermaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl pippurisekoitusta
Paloittele punajuuret. Kuori ja paloittele sipuli ja päärynä. Kuumenna öljy kattilassa ja kuullota sipulia ja päärynää öljyssä 5 minuuttia. Lisää punajuuripalat ja jatka muutama minuutti. Lisää vesi ja liemikuutio ja keitä kannen alla 10 minuuttia. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää soija- tai kaurakerma, suola ja pippuri ja kuumenna keitto nopeasti.

Vaikka ohjeessa on, että kaksi annosta, mutta mielestäni keittoa tuli PALJON. Jos joku rohkenee kokeilemaan, niin suosittelisin tekemään vain puolikkaan annoksen. Meillä keiton erikoisuus esti osaa perheestä edes maistamaan ruokaa.