Mitään uusia töitähän EN aloita, ennenkuin nuo vanhat on tehty...

Perjantaina paikkailin Esikoisen vanhoja kurahousuja ja etsin pienet saappaat Pikkuveljen käyttöön. Pikkuvelihän ei vielä kävele, mutta kyllä kontatessakin kengät kastuvat. Pienistä saappaista oli säilytyksessä hävinnyt toinen pohjallinen. Mietin hetken asiaa ja päätin neuloa ja huovuttaa itse sellaiset.

Irkissä Marja ja Heksiina vannoivat hahtuvan nimeen, kun ääneen pähkäilin että hatuvaa vai huopasta. Molempia kun löytyy tuolta lankalaatikon kätköistä. Päädyin sitten ruskean ja vihreän sekoitukseen, molemmat kuin ovat yksisäikeisiä.

Tässä vaiheessa vielä näytti hyvältä. n. 20 silmukkaa kasin puikoilla. Pituutta taisi loppujen lopuksi palalla olla 40 senttiä.

Kuvan ompuista tein omppupuuroa kaura-mannaryyneistä. Tarjotessani puuroa kurkkasin jääkaappiin ajatuksena lorauttaa maitoa puuron sekaan, mutta kaadoinkin hetken mielijohteesta vaniljajugurttia puuron päälle ja olipa hyvää!

Koneessakäynnin jälkeen olin hieman epätoivoinen. Venyttelin ja vanuttelin palaa. Miksi, miksi ja miksi!?! Aina ei voi voittaa. Ja mä en koskaan näiden huovutusjuttujen kanssa. Muistaisinkohan seuraavalla kerralla vähentää niitä linkouskierroksia koneesta?!?!

Hieman jäi toisesta puuttumaan, mutta haitanneeko se konttaajaa? Lämmittävät varmasti sen verran, mitä on tarkoituskin.

Nyt jos jatkaisin niiden keskeneräisten parissa.