Töiden aloitus on tuonut vaivaa jos toistakin.

Itsellä on kurkkua kahertanut torstaista saakka, mutta sinnikkäästä olen töissä käynyt. Elokuulla on jo sairaspoissaoloa ihan tarpeeksi... Viime yönä sitten silmät liimautuivat yhteen ja pakkohan sitä oli lääkärille lähteä näytille.

Kokemus tuosta meidän terveyskeskuksen päivystyksestä on huono. Mieleen palaa se muisto, jolloin jonotin korvakipuisen Esikoisen kanssa lääkärille pääsyä nelisen tuntia. Sen jälkeen olemme välttäneet koko paikkaa.

Nyt kuitenkin kun oli vain itsestäni kysymys, päätin lähteä kokeilemaan. Pakkasin laukkuun ohjeen, lankaa ja tietty puikot. Olin siis varautunun jonottamaan ja pitkään.

Pääsin ilmoittautumaan ilman jonoa. Istahdin tuolille, ehdin luomaan silmukat ja aloittamaan kolmatta puikkoa kun kutsuttiin lääkärille.

Julkineuloin! Mutta vain hetken. :D

Reseptiä kouraan ja kiitos ja näkemiin.

Toisaalta harmi, ettei tarvinnut enempää jonottaa. Lienee nykyisin ainut mahdollisuus tuollainen odotus-tilanne, jossa saisin rauhassa neuloa kenenkään keskeyttämättä... Toisaalta olen iloinen, että palvelu pelasi. Ajankohdallakin oli varmasti jotain osuutta asiaan.